Työelämää edustavan arvioijan perehdytys

Tälle sivulle on koottuna työelämään edustavan arvioijan perehdytysmateriaalia.

Osaamisen arvioijan perehdytyssivusto läppärin ruudulla.

Ammatillinen osaaminen osoitetaan aidoissa työelämän tehtävissä.

Työelämää edustavan arvioijan tehtävät

  • Osallistuu tapauskohtaisesti näyttöjen suorittamisen suunnitteluun
  • Kirjautuu Wilmaan ja tutustuu arvioitavan tutkinnon osan/osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin (katso alla olevat Wilma-ohjeet). Wilman tunnukset lähetetään arvioijalle sähköpostitse
  • On mukana opiskelijan näytössä seuraamalla ja havainnoimalla työskentelyä työpaikalla 
  • Tutustuu opiskelijan tuottamaan näyttöaineistoon 
  • Arvioi opiskelijan osaamista suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin 
  • Kirjaa arvioinnin perustelut ja mahdolliset osaamisen kehittämiskohteet Wilmaan ennen arviointikeskustelua ja täydentää tarvittaessa arviointikeskustelun jälkeen  
  • Osallistuu arviointikeskusteluun ja arviointipäätöksen tekemiseen. Varaa arviointikeskusteluun aikaa 1-2 tuntia, riippuen kerralla arvioitavien tutkinnon osien määrästä.
Koulutussopimus on oppisopimuksen tavoin työelämälähtöinen koulutuksen järjestämismuoto.

Osaamisen arvioijat

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa – opettaja-arvioija ja työelämän edustaja. Työelämän edustaja voi olla työnantaja, työntekijä tai itsenäinen ammattiharjoittaja.  

Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon. 

Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. 

Käsitteistö

Näyttö 

  • Opiskelijan tilaisuus osoittaa käytännössä, että hän osaa tarvittavat tiedot ja taidon.
  • Opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtilanteissa tai työprosesseissa.
  • Lisäksi tutkinnon perusteissa voidaan edellyttää kirjallisten dokumenttien (näyttöaineisto) tuottamista esimerkiksi laskelmia, raportteja, asiakirjoja ja erillispätevyyksiä.

Näyttöympäristö 

  • Oma työpaikka 
  • Oma yritystoiminta 
  • Oppisopimustyöpaikka 
  • Koulutussopimukseen perustuva työelämässä oppimisenpaikka 
  • Perustellusta syystä oppilaitoksen oppimisympäristö 

Ammattitaitovaatimus 

  • Tutkintokohtaisissa tutkinnon perusteissa määritelty vaatimus, jonka mukainen osaaminen osoitetaan näytössä. 

Arviointikriteerit 

  • Mittari, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut ammattitaitovaatimuksen mukaisen tavoitteen. Arviointikriteeri kuvaa osaamisen laatua ja syvyyttä.  

Osaamisen arviointi ja arviointiasteikot

Yleistä osaamisen arvioinnista 

Arviointi on julkinen hallintotehtävä.  

Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, miten opiskelija hallitsee tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Osaamisen arvioinnissa ei arvioida henkilöä tai persoonaa.  

Osaamista arvioidaan tutkinnon osittain. Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja asetettuihin kriteereihin. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. 

Osaamista arvioidaan monipuolisesti ja siinä on hyvä käyttää erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä (esim. työskentelyn seuraaminen ja havainnointi, kyseleminen ja haastatteleminen). Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa ja kattavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti.   

Osaamisen arviointi varmistaa, että todistuksen saavalla opiskelijalla on se osaaminen, mitä tutkinnon perusteissa edellytetään. 

Arviointiasteikko 

Ammatillisen perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla T1-K5. Tutkinnon osan arvosana määräytyy sen mukaan, mille arviointiasteikon tasolle opiskelijan osaaminen kokonaisuutena parhaiten sijoittuu.  

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ammatilliset tutkinnon osat asteikolla hyväksytty/hylätty. 

Arviointikeskustelu, arvioinnista päättäminen ja palaute

Näyttöjen suorittamisen aikataulusta sovitaan tutkinnon suorittajan kanssa osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa.  

Arviointikeskustelu 

Arviointikeskustelu järjestetään näytön jälkeen mahdollisimman pian ennalta sovitulla tavalla. 

    Arvioijat ja opiskelija kokoontuvat arviointikeskusteluun (esim. Teamsissa). Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää näyttöään ja arvioida itse omaa osaamistaan suullisesti. Itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin ja annettavaan arvosanaan. Arvioijat esittävät arviointikeskustelussa opiskelijalle avoimia, tarkentavia kysymyksiä: miksi, miten, kuinka ymmärrät, mitä tästä seuraa jne. 

      Arvioijat pyytävät tarvittaessa opiskelijaa poistumaan arviointipäätöksen tekemisen ajaksi.   

        Arvioinnista päättäminen 

        Arvioijat tekevät arviointipäätöksen yhteiseen näkemykseen perustuen.  

          Arvioijat täydentävät tarvittaessa kirjoittamiaan arvioinnin perusteluita Wilmaan käydyn arviointikeskustelun pohjalta. Perusteluihin kirjataan tutkinnon suorittajan osaaminen ja mahdolliset osaamisen kehittämiskohteet ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin peilaten.  

          Palautteen antaminen opiskelijan osaamisesta 

          Arvioijat antavat opiskelijalle palautetta hänen osaamisestaan, vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan arviointipäätöksen antamisen jälkeen. Palautteella ohjataan ja kannustetaan osaamisen ja ammattitaidon kehittymiseen sekä vahvistetaan edellytyksiä itsearviointiin ja palautteen vastaanottamiseen. 

            Arvioijat varmentavat sähköisellä allekirjoituksellaan arviointipäätöksen Visma Sign-palvelussa. Allekirjoituskutsu tulee sähköpostitse.