Yrittäjäksi vastaanhangoittelusta huolimatta
Minusta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää. Tätä kirjoittaessani olen kuitenkin toiminut yrittäjänä viisi vuotta. Identifioiduin vahvasti juuri yrittäjäksi. Suorastaan elän ja hengitän yrittäjyyttä.
Tässä vaiheessa en voisi kuvitellakaan palaavani palkansaajaksi – kuten en silloin aiemmin voinut kuvitellakaan perustavani yritystä. Se, että päädyin yrittäjäksi, on pitkälti Suomen Yrittäjäopiston ansiota. Alla kerron tarinani.
Kurssi, joka muutti elämäni
Muutin Joensuuhun vuonna 2017, vaikkei minulla ollut täällä työpaikkaa odottamassa. Hakeuduin saman tien TE-toimiston sivuilta löytämälleni korkeakoulutettujen työllistymiskurssille.
Puolen vuoden kurssista vastasi Suomen Yrittäjäopisto, mutta yrittäjyyteen keskittyviä moduuleja oli vain yksi kappale. Ilmoitin heti kättelyssä jättäväni moisen opintokokonaisuuden väliin, koska olin jo Etelä-Suomessa asuessani osallistunut (enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti) kaksiosaiseen yrittäjäkoulutukseen.
Vaikka lintsasin yrittäjyys-opintojakson, kouluttajamme nostivat aihetta toistamiseen esille. Se oli yleensä perusteltua. Siitä huolimatta mietin itsekseni, että väkisinkö meistä yritetään tehdä yrittäjiä. Ajattelin uhmakkaasti, ettei minusta ainakaan tule sellaista.
Vaikka lintsasin yrittäjyys-opintojakson, kouluttajamme nostivat aihetta toistamiseen esille. Se oli yleensä perusteltua.
Kuinkas sitten kävikään…
Aloin miettiä asiaa uudelta kantilta, koska olin kerrankin pakotettu kuulemaan yrittäjyyden hyvistä puolista.
Aikaisemmin olin tottunut kuulemaan vain varoituksia siitä, kuinka yrittäjäksi ryhtyminen johtaa lähes vääjäämättä burnoutiin, konkurssiin sekä toriparlamentin varoittavaksi esimerkiksi kuuseen kurottamisesta ja katajaan kapsahtamisesta.
Suomen Yrittäjäopiston kouluttajat kertoivat minulle täysin uusista asioista, kuten esimerkiksi yrittäjän jälkisuojasta, Leader-rahoituksesta ja arvonlisäveron alarajahuojennuksesta.
Aloin hahmottaa, että yrityksen perustaminen voisi sittenkin olla hyvä idea.
Aloin miettiä asiaa uudelta kantilta, koska olin kerrankin pakotettu kuulemaan yrittäjyyden hyvistä puolista.
Ensiaskeleet yrittäjänä
En perustanut omaa yritystä saman tien, mutta aloin selvittää, onko osaamiselleni kysyntää. Löysinkin yhden yrityksen, joka oli kiinnostunut ostamaan minulta digitaalisen markkinoinnin palveluita. Aloin laskuttaa heitä kevytyrittäjänä vielä ennen vuoden 2017 joulua.
Koska tilauksia tuntui riittävän, perustin toiminimiyrityksen heti työllistymiskurssin päätyttyä keväällä 2018. Hain ja sain starttirahaa.
Sittemmin olen muuttanut toiminimen kommandiittiyhtiöksi ja laajentanut toimintaa Leader-kokeilutuen avulla.
Tällä hetkellä koen, että yksinyrittäjyys sopii minulle. Vaikka työtä on paljon, voin vaikuttaa aikatauluihini ja tehtävänkuviini. Talvikautena voin lähteä pidemmäksi aikaa ulkomaille läppäri kainalossa. Olen jo työskennellyt muun muassa Ugandasta ja Indonesiasta käsin.
Nyt ymmärrän sen, miksi uratesti kerta toisensa jälkeen tarjosi minulle yrittäjyyttä. Yrittäjyys oli ammatinvalintatestin ykkösvaihto jo silloin, kun olin lukiossa, mutta torjuin asian aina sillä verukkeella, etten kestä yrittäjyyden epävarmuutta.
Lukion ja yliopiston jälkeen ehdin olla sen verran palkkatöissä, että nyt tiedän palkkatöidenkin olevan epävarmoja. Ainakin omaa työhistoriaani leimasivat jatkuvat yt-neuvottelut ja määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen.
Nyt ymmärrän sen, miksi uratesti toisensa jälkeen tarjosi minulle yrittäjyyttä.
Yhteenveto
Koen, että Suomen Yrittäjäopiston työllistymiskurssi antoi minulle rohkeutta perustaa oma yritys. Kouluttajat eivät keskittyneet pelkästään pelottelemaan yritystoiminnan riskeillä, vaan kertoivat myös yrittäjyyden hyvistä puolista.
Vaikka hangoittelin vastaan, aloin lopulta ajatella, että yrittäjyys voisi sittenkin sopia minulle – ja niinhän tuo tuntuu sopivan. Kurssi oli kullanarvoinen myös siksi, etten olisi muuten edes osannut etsiä tietoa erilaisista tuista, joita olen sittemmin hyödyntänyt yritystoiminnassani.
Kouluttajat eivät keskittyneet pelkästään pelottelemaan yritystoiminnan riskeillä, vaan kertoivat myös yrittäjyyden hyvistä puolista.
Vaikka löysin sisäisen yrittäjäni, en edelleenkään usko, että yrittäjyys sopii kaikille.
Siksi on hyvä, että yrittämistä voi nykyään kokeilla esimerkiksi laskutuspalvelun avulla. Tyhjän päälle hyppäämisen sijaan voi siis ensin kokeilla siipiensä kestävyyttä melko pienellä riskillä.
Marja Simonen on Pohjois-Karjalaan asettunut kulttuuriantropologi, joka on aina valmis kokeilemaan jotain uutta.
Hänen yrityksensä on Nasuhovi Ky