Yhteistyö tuo monenlaista voimaa
Tämän blogin tarkoitus on tuoda esille joitakin hyötynäkökohtia, mitä yhteistyö tuo tullessaan ja miten pieni tila voi löytää ratkaisun tuotannolleen.
Maatiloilla kipuillaan monen asian suhteen. Yksi maatila suunnittelee tuotannosta luopumisesta, toinen kipuilee kannattavuuden kanssa ja kolmas miettii, miten aika riittää töiden tekemiseen.
Jokitalon Veikko ja Ihmeen Olli eivät jääneet surkuttelemaan, vaan tarttuivat toimeen ja aloittivat yhteistyön, vaikka tilojen välillä on etäisyyttä 30 kilometriä.
Seuraavassa lyhyesti näiden tilojen lähtökohdat yhteistyölle, yhteistyön kehittymisestä sekä haasteita ja hyötynäkökohtia. Lisää voit kysyä asianosaisilta.
Lähtökohta yhteistyölle
Ylivieskassa Suomen Yrittäjäopiston Agritiimi järjesti johtamiskoulutuksen, jossa olivat mukana myös Veikko ja Olli vaimonsa Päivin kanssa. Ollin ja Päivin tilan kehittämisen suunta kirkastui koulutuksen aikana. Yhteistyön liikkeelle panevana voimana oli Ollin navetan uusimistarve sekä Veikon työvoimatarve ja vasikoiden kasvatustilojen puute.
Yhteistyön kehittyminen
Ollin ja Päivin navetta kunnostettiin vasikka- ja sonnikasvattamoksi. Veikon vasikat siirretään sinne 10 päivän ikäisinä. Hiehovasikat viedään takaisin Veikon navettaan 4 kuukauden ikäisinä ja sonnit jäävät kasvamaan Ollin navettaan. Haastavaa on yhdistää kahden maatilan arkea. Yhteistyö on muotoutunut matkan varrella. Ollin ja Päivin säännöllinen työnteko Veikon tilalla on muuttunut projektihommiksi. Olli käy tekemässä tilalla sellaisia töitä, joissa tarvitaan hänen ammattitaitoaan, esim. apevaunun terien vaihto.
Konepuolella yhteistä on traktori. Peltopuolella tehdään yhteistyötä esimerkiksi kylvö- ja sadonkorjuutöissä. Tehtyjä töitä pyöritellään Excelillä, jotta on jonkinlainen kuva, mitä on tehty ja voidaan tasata työpanoksia.
Yhteistyö tuo edelleen mukanaan useita hyötyjä, jotka on ehkä kiireen keskellä unohdettu.
Mitä hyvä yhteistyö vaatii ja mitä hyötyä on yhteistyöstä?
Yhteistyö yleensäkin vaatii kummaltakin osapuolelta, ei ainoastaan työpanosta, vaan myös henkiseltä puolelta panostusta. Ensinnäkin täytyy olla hyvä puheyhteys ja avoimuus keskusteluissa
. Yhteistyö ei ole itsestäänselvyys, vaan yhteistyön vaaliminen vaatii töitä, hoitoa, niin kuin mikä tahansa hyvä asia. Lähtökohtaisesti henkilökemiat täytyy toimia ja kumppaneiden täytyy toimia tasavertaisesti. Luottamus, asia, joka on tässä avainasemassa. Myöskään ei saa olla liian ” tiukkapipoinen”, vaan asioita pitää ja joutuu katsomaan ”sormien läpi”.
Panostakaa yhteistyöhön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen muutenkin kuin somen välityksellä, se kannattaa.
Lähtökohtaisesti molempien tilojen täytyy hyötyä, toinen tiloista saattaa ehkä hyötyä enemmän, mutta se ei saa olla yhteistyölle este. Tässä kyseisessä tapauksessa koneyhteistyö mahdollistaa korkeamman ja ajanmukaisen koneellistamisen asteen, joka tuo mielekkyyttä ja tehokkuutta työn tekemiseen. Lisäksi saadaan huippulaatuisia lehmävasikoita. Myös sosiaalinen kanssakäyminen tuo tämän päivän maatalouteen toivottua lisäarvoa.
Tässä vain muutamia hyötyjä.
Mikko Väntänen
yritystoiminnan kouluttaja
mikko.vantanen(a)syo.fi