Mistä toimeentulo maatilayrittäjille?
Maaliskuun alussa julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkimus maatilojen tulonmuodostuksesta. Tutkijoillekin oli yllätys, kuinka vähän maatilayrittäjäperheen tuloista tulee maataloudesta. En lukuja sen paremmin ala toistaa, ne löytyvät Luonnonvarakeskuksen Taloustohtorista. Minua tulokset pistivät pohtimaan asiaa muutamastakin näkökulmasta.
Tutkimusta ei tätä kirjoittaessa ole vielä paljoa analysoitu, mutta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Arto Latukan johtopäätökseen on helppo yhtyä. Eli että maatilat ovat pystyneet paikkaamaan toimeentuloaan muualta, kun maatalous ei ole riittänyt tarjoamaan elantoa.
Maatilayrityksen strategia ja kilpailukyky kokonaisena maatilana ei siis riipu vain valitusta päätuotantosuunnasta, vaan kyvystä rakentaa kokonaisuus, jossa hyödynnetään monipuolisesti käytettävissä olevia resursseja ja erityisesti ehkä osaamista.
Uskon myös, että maatilayrittäjät tekevät toimeentuloonsa liittyviä päätöksiä harkitusta ja ennakoivasti. Eivät ainoastaan reagoi eri tuotantosuuntien ajoittain heikkenevään kannattavuuteen vasta pakon edessä. Mutta ymmärrämmekö me kouluttajat ja neuvojat, että maatila on kokonaisuus, jossa lukujen ja muiden mittareiden takaa pitää nähdä kokonaisuus?
Jäin pohtimaan kotieläinjalostuksen koulutuksen joskus saatuani eräänlaista indeksiä. Siinä eri tulonmuodostuksen osatekijöitä painottaen rakennetaan luku tai mittari, joka kertoo jotain maatilayrittäjien toimeentulon hankinnan onnistumisesta. Nyt en tämän pitemmällä osaa ajatusta viedä. Ehkä joskus palaan asiaan.
Aikaisemminkin itselleni päänvaivaa on aiheuttanut maatalouden laskelmissa esiintyvä palkkavaatimus tai yksityistalouteen vaadittava rahamäärä. Ja nyt se nousi taas mieleen. Nyt pitää erottaa, mikä on palkkavaatimus ja mikä on yksityistalouteen tarvittava rahamäärä.
Eikö tämä tutkimus tee sen, että vain maataloutta koskevissa laskelmissa ei pidä puhua koko perheen yksityistalouden vaatimuksista? Koska alunperinkään ei ole tarkoitus saada sitä kokonaisuudessaan maataloudesta.
Palkkavaatimus taas syntyy, kun arvioidaan liiketoiminnan vaatimaa todellista työtuntimäärää. Yrittäjän pitää osata arvioida, onko yksittäiseen tulonlähteeseen annettava panostus kaikilta osin vaivan väärtti.
Pitää kysyä: Mistä saan parhaan tuntipalkan? Ja löytyikö tästä ajatuksesta palanen tuohon edellä mainittuun indeksiin?
Pohdinta oli minulta melkoisen hajanaista tajunnanvirtaa. Mutta tosiasia on, että maatilojen toiminta monipuolistuu.
Minusta kehitys ei ole vain reagointia perinteisen maatalouden kannattavuuden heikkenemiseen. Maatilayrittäjät osaavat tulkita toimintaympäristön muutoksia ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Maatila ei ole enää perinteinen kasvinviljely- tai kotieläntila, vaan maaseutuyritys.
Maaseutuyritys ei tuota ainoastaan ruokaa, vaan on monessa liiketoiminnassa mukana. Toinen juttu on sitten se, että uhkaako kehitys ruuan huoltovarmuutta, kun yhä useampi yrittäjä etsii muita vaihtoehtoja.