Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa
Omakohtainen kokemus oppimisesta on varsin vahvasti läsnä, koska korkeakouluopinnot ovat maisterivaihetta vaille valmiit ja kotitilalla on omistajanvaihdos tulossa ajankohtaiseksi. Ajatus sukupolvenvaihdoksesta tuntuu kimurantilta, jokseenkin isojen, elämänsuuntaa muuttavien päätöksien edessä.
Tuotantosuunnasta riippumatta maatila on monialainen kokonaisuus ja sen tuotannon, talouden sekä johtamisen hallitseminen vaatii osaamista. Mitä tarkoittaa, että osaa jonkun asian tai milloin voi sanoa osaavansa? Vastavalmistuneet uudet sukupolvet, jotka siirtyvät mahdollisesti jatkamaan edellisten työsarkaa usein osaavat jo kaiken tarpeellisen, tai ainakin siltä se saattaa tuntua.
”Oppia ikä kaikki” kuvastaa mielestäni osuvasti maatalouden ja muussakin yritystoiminnassa tai sen sidosryhmissä toimivaa mentaliteettia. Koulunpenkiltä tuoreena ohjaksiin hyppäävä isäntä tai emäntä on jälleen oppimisen kannalta uuden kiertokulkunsa alussa, vaikka edellinen onkin juuri loppunut. Intoa ja tekemisen meininkiä on vaikka muille jakaa, mutta oppimista on vielä edessä maatilan luomien vastuiden sekä alati muuttuvien olosuhteiden myötä.
Oman osaamisen jatkuva kehittäminen auttaa yrittäjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Jatkuva osaamisen kasvattaminen luo varmuutta
Yksinkertaistettuna talous kertoo sen, mitä kaikkien valintojen jälkeen on saatu aikaiseksi ja mielestäni osaamisella voidaan mahdollistaa harkittu suunnitelmallisuus kehityksen takana.
Monessa tapauksessa suunnitelmallinen harkittu päätöksenteko sekoitetaan haluihin ja mieltymyksiin, joilla ei taloudelliselta näkökulmalta ole minkäänlaista arvoa. Nykyaikaisessa maailmassa tavoitteena on tuottaa tiettyä tuotetta niin paljon kuin mahdollista, mutta marginaalien pienentyessä, sitä ei voida tehdä enää hinnalla millä hyvänsä. Yrittäjänä ei tarvitse olla talousasioissa virtuoosi pärjätäkseen, mutta pitkällä aikajänteellä tämän osa-alueen ymmärtäminen luo vahvaa perustaa tehdä oikeita valintoja oman maatilan kohdalla
Osaamisella voidaan mahdollistaa harkittu suunnitelmallisuus kehityksen takana.
Maataloudessa tilan kehittäminen on elinehto jatkuvalle yritystoiminnalle, miksei sama sääntö pätisi myös henkilökohtaisella tasolla. Oppiminen syntyy tarpeesta, jotta kykenee hallitsemaan haluttuja kokonaisuuksia. Omien toimintatapojen standardisointi auttaa löytämään kehityskohtia, joista voidaan aloittaa, olkoon se sitten tuotannon, talouden tai vaikkapa tietotekniikan osa-alueella.
Opiskelu on myös itsensä johtamista
Mielestäni kouluttautuminen esimerkiksi talouden parissa ei mene koskaan hukkaan, koska huonoimmassa skenaariossa siitä saattaa jopa innostua. Kun alkaa ymmärtämään oman tilan taloutta saa myös enemmän irti mahdollisista sidosryhmistä, joita voi hyödyntää sekä haastaa tilan arjessa tapahtuvassa seurannassa esim. tilitoimistot, neuvontapalvelut, pankit. Koulutukseen hakeutumista ja oman osaamisen kehittämistä voidaan ajatella pienen riskin investointina, koska pääsääntöisesti koulutukset ovat kohtuullisia hinnoiltaan ja niiden avulla saavutettu hyöty on moninkertainen tulevaisuudessa. Ennen kaikkea kouluttautuminen antaa varmuutta sekä työkaluja päätöksentekoa ja tilan sekä itsensä johtamista varten. Tämän vuoksi opiskelua ei ole järkevä lopettaa oppilaitoksesta paperit saadessaan vaan päivittää jatkuvasti omaa tietämystään toimialasta sekä sen muuttuvista raameista.
Aleksi Kukkeenmäki
yritystoiminnan kouluttaja
aleksi.kukkeenmaki(a)syo.fi