Maatalousyrittäjät osana ruokajärjestelmää
Noin 100 henkeä kokoontui Poriin Maa- ja metsätalousministeriön Ruokastrategian aluetyöpajaan pohtimaan, millaista ruokatuotanto on 15 vuoden kuluttua, vuonna 2040. Paikalla oli osallistujia eri taustoista niin alkutuottajista elintarviketalojen lobbareihin ja hyvinvointialueiden ruokahankkijoihin. Monesti saattaa kuitenkin ajatella ruokajärjestelmän sijaan vain elintarvikeketjua. Alkutuottaja tuottaa raaka-aineet, teollisuus jalostaa ne ja kauppa myy ne kuluttajalle. Kärjistettynä joku saattaa jopa ajatella, että ruoka vain ilmestyy kauppaan.
Ruokajärjestelmä on kuitenkin paljon laajempi käsite kuin pelkkä elintarvikeketju. Työpajassa nousi esiin monia tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi, kun mietitään ruokajärjestelmän tulevaisuutta. Millaiset resurssit meillä ovat esimerkiksi energian, talouden ja luonnonvarojen osalta? Millainen vaikutus on kuluttajien käyttäytymisellä tai heidän tietoisuutensa valintojen vaikutuksista? Onko ruokaa riittävästi ja onko se kaikille saavutettavissa? Entä millaista on hyväksyttävä ruoka tai sen laatu ja turvallisuus? Miten ruokapolitiikka voi luoda raamit, jotka ottavat huomioon elinkeinot, talouden, yhdenvertaisuuden, terveyden ja ympäristön?
Itselle herää kysymys: Miten maatalousyrittäjät sopeutuvat näiden tekijöiden aiheuttamaan vaihteluun?
Hyvin osuvasti tilaisuudessa nostettiin esiin Yves Dozin ja Mikko Kososen lainaus kirjasta Nopea strategia. “Yritykset eivät suinkaan kuole siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään!” Tämä ajatus korostaa, että jatkuva kehitys ja muutosvalmius ovat tärkeitä maatalousyritysten menestykselle tulevaisuudessa. Maatalousyrittäjien on siis tärkeää ymmärtää, että menestyksen avain ei ole pelkästään oikeiden asioiden tekemisessä, vaan myös kyvystä sopeutua ja tarvittaessa uudistua muuttuvassa maailmassa.
