Koulutuksella kilpailukykyä kentälle
Maatilayrityksen toimintaa muokataan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vastaamaan paremmin toimialan taloudellisia vaatimuksia, jotka ovat ajan saatossa myös kiristyneet huomattavasti.
Konkreettisten kehityshankkeiden lomassa usein vähemmälle huomiolle jää yrittäjän sekä mahdollisen työvoiman tarpeiden sekä tulevien osaamistarpeiden kartoitus. Toimialan seuraaminen ja oman toimintaympäristönsä tunteminen ovat tärkeässä roolissa ennakointikyvyn parantamisessa.
Maatilan kannalta on muistettava, että vastuu yrityksen toiminnan johtamisesta sekä päätöksen tekemisestä kuuluu ensisijaisesti yrittäjälle itselleen.
Pohjakoulutuksella on tärkeä rooli kehittämisen elinkaaressa
Tyypillinen elinkaari maatalousyrittäjien keskuudessa on muodostunut osaamisen kehittämisessä hyvin hidastempoiseksi ja tuotannollinen osaaminen on ollut keihään kärkenä hyvinkin pitkään. Maatalousyrittäjän pohjakoulutus saattaa monesti olla joko maatalousalan perustutkinto, agrologi (AMK) tai agronomi (MMM).
Pohjakoulutuksen suorittamisen jälkeen oman osaamisen kehittämiskaarella on tapana venähtää, toimialan etenemisnopeuden näkökulmasta. Tämä aiheuttaa sen, ettei pohjakoulutuksen avulla hankituilla perustiedoilla kyetä reagoimaan muuttuneen ympäristön tarpeisiin riittävällä voimakkuudella.
Osaamisen kehittämisen kuuluisi olla aktiivinen sekä eteenpäin pyrkivä toimenpide, aivan samalla tavalla kuin tuotannon kehittäminenkin. Sama sääntö pätee maatalouden verkostoissa toimiviin asiantuntijoihinkin.
Asiantuntijan työnkuvaan kuuluu jatkuva osaamisen kehittäminen, mikä synnyttää tilanteen, ettei voida tuudittautua oman tietämyksensä avulla tyytyväisyyden tunteeseen, koska maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja käytettävissä oleva informaatio jalostuu. Avoimuudella ja uteliaisuudella on positiivinen vaikutus pitkällä aikajänteellä.
Käytännön kokemus viimeistelee pohjakoulutuksen
Nykyisessä mallissa vastavalmistuneiden yrittäjien sekä asiantuntijoiden osaamisen elinkaari alkaa pääsääntöisesti vasta käytännönkokemuksen karttumisen myötä. Mieleeni herää vain kysymys siitä, miksi laajalla koulutusverkostolla ei pystytä luomaan ympäristöä, jossa alkava yrittäjä tai asiantuntija saa vahvan ja monipuolisen laskeutumisen alalle.
Maaseudun kehittämiseen on valtavia määriä pääomaa olemassa ja verkostolla kyvykkyyttä taitavien asiantuntijoiden sekä menestyvien yrittäjien mentorointiin.
Mielestäni koulutuksen tulisi skaalautua markkina- ja politiikkaympäristön analysoinnista, verotilinpäätöksen tekemiseen pohjakoulutuksesta huolimatta. Tällä tavoin voitaisiin ehkäistä myös huomion kiinnittymistä epäolennaisiin asioihin, mikä on usein menestymisen esteenä.
Tukiverkostolla on ja tulee aina olemaan tärkeä rooli yrittäjän sekä asiantuntijan arjessa, mutta näissä rooleissa olevien nuorten kehittyminen on avain kilpailukykyiseen sekä kannattavaan maatalouteen.
Verkosto koostuu kokonaisuuksista, ei yksilöistä
Suomen Yrittäjäopiston Agri-tiimissä koulutuksemme perustuu käytännönläheiseen lähestymistapaan, jolla pyrimme tuomaan talouden, johtamisen ja strategisen suunnittelun osaksi arkipäivän toimintaa. Tällä tavoin etenkin nuoret yrittäjät ja asiantuntijat pystyvät jalostamaan oman pohjakoulutuksensa luomaa osaamista konkreettisten ratkaisujen kehittämiseksi kentällä.
Verkoston tehtävänä on tukea yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, mutta tätä tavoitetta ei voida saavuttaa ilman kokonaisvaltaista yhteistyötä toimijoiden välillä. Koulutuksella on myös tärkeä rooli toimialan vetovoimaisuuden kehittämisessä.
Aleksi Kukkeenmäki
yritystoiminnan kouluttaja
aleksi.kukkeenmaki(a)syo.fi