Itsesyrjintä – suuri haaste kaikenikäisille työnhakijoille
Työnhaun haasteita
Aikaisemmassa uraohjaajan työssäni minulla oli erinomainen kontaktipinta suoraan monien eri alojen työnhakijoihin ja alanvaihtajiin.
Lisäksi tutustuin paljon erilaiseen työpaikoista ja työllistymistä koskevaan viestintään: artikkeleihin, kirjoihin ja blogiteksteihin.
Monessa vaiheessa suurimmaksi haasteeksi uuden suunnan löytymiselle kaikenikäisillä työnhakijoilla oli itsesyrjintä. Duunitorin kansallinen rekrytointitutkimus on useana vuonna osoittanut, ettei iällä tai sukupuolella ole rekrytoijien mielestä merkitystä rekrytointipäätöstä tehtäessä.
Mitä on itsesyrjintä?
Itsesyrjintää on ehdottomasti se, että uskoo ja ottaa vastaan omaa tilannetta negatiivisesti vahvistavia signaaleja helpommin kuin muita viestejä. Saattaa olla jopa niin, ettei omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyvä asioita ole edes puolueettomasti analysoinut.
Ikäsyrjinnästä kirjoitetaan paljon. En tahdo vähätellä näitä kokemuksia. Toivon kuitenkin, että julkaistuja artikkeleita osattaisiin lukea tarkemmin kuin vain klikkiotsikkojen sanoman kautta.
Rekrytoinnissa koetut syrjinnän syyt moninaisia
Vuonna 2020 Akava teki rekrytointisyrjintää koskevan kyselyn (pdf). Tutkimuksesta tehtyyn klikkiotsikkoon uskoi moni.
Tausta-aineistoa tarkemmin tutkiessani todellisuus on kuitenkin seuraava: kaikista kyselyyn vastanneista reilut 2 % ilmoitti tulleensa syrjityksi liian korkean ikänsä vuoksi.
Muita koettuja syrjinnän syitä oli siis enemmän. Lisäksi on huomattava, että vastaus rekisteröitiin, vaikka vastaajalla olisi ollut yksi työhakemuskokemus kahden vuoden aikana.
Minulle kipeintä työnhakuprosessissani ei ollut kalkkiviivoilla karsiutuminen vaan se, että ulkopuoliset alkoivat ehdotella, että työllistymiseni esteenä oli ikäni.
Työllistyin itse uuteen työhöni yli 50-vuotiaana. Hain tavoitetyötäni pitkään.
Minulle kipeintä työnhakuprosessissani ei ollut kalkkiviivoilla karsiutuminen vaan se, että ulkopuoliset alkoivat ehdotella, että työllistymiseni esteenä oli ikäni. Tämä asenne oli loukkaavinta. Tätä asennetta en kuitenkaan kohdannut työnhakuprosessieni äärellä.
Kun haku ei tuota tulosta, syitä voi olla monia
Uraohjauksessani olleiden ihmisten keskuudessa itsesyrjintää aiheuttaa juuri ulkoisiin viesteihin uskominen. Työnhakijan resilienssi eli kyky kohdata vastoinkäymisiä saattaa murtua jo muutamasta työnhakukokemuksesta, joihin ei heidän mielestään ole reagoitu positiivisesti.
Itselleen epäsuotuisien lopputuloksien pelosta monet myös itse sabotoivat omaa työnhakuaan.
Kysyn ohjauksessani olevilta, kuinka monta työpaikkaa he ovat hakeneet viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaus on usein 1–5:ä – harvemmin yli 20:ä. Silti 1–5 työpaikkaa hakeneet uskovat usein helpommin negatiiviset klikkiotsikot yli 50-vuotiaiden työllistymisvaikeuksista.
Itselleen epäsuotuisien lopputuloksien pelosta monet myös itse sabotoivat omaa työnhakuaan vähintäänkin oman asenteensa kautta – mutta valitettavan usein myös siten, että he pyrkivät vanhoilla keinoilla (tai keinottomuuksilla) uusiin tuloksiin.
”Ihminen ei opi sitä, minkä hän luulee jo tietävänsä.”
Uuden näkökulman löytäminen omaan tilanteeseen edellyttää usein ulkopuolisen tarkastelua niin osaamisen ajantasaisuuteen kuin myös osaamisen sanoittamiseen ja esilletuontiin liittyen.
Asiantuntijan silmät näkevät helpommin puutteet osaamiskeskeisen CV:n sisällössä ja samoin myös siinä, miten valmistautua työhaastatteluun. Sekin on muutakin kuin paikalle ajoissa saapumista.
Jo hankitulla työkokemuksella tulee olla työnantajalle erityinen merkitys
Ikävuosien sijasta työllistymisen esteeksi voi nousta runsas työkokemuksen määrä. Ensinnäkin työehtosopimukset ovat monilla aloilla porrastuneet siten, että kokemusvuosia enemmän kerryttänneelle maksetaan isompi palkka.
Näin ollen jo hankitulla työkokemuksella tulee olla työnantajalle erityinen perusteltu merkitys, jottei samaa työtä palkattaisi tekemään joku halvemmalla.
Todisteet tuoreesta oppimiskyvystä esiin
Kokeneen työntekijän tulee pohtia omalla kohdallaan kokemuksensa erityistä merkitystä, jotta hän osaa tuoda sen esille työnhakuprosessissa. On tärkeää oppia myös tunnustamaan itselleen, ettei kaikissa tehtävissä ole merkitystä sillä, tekeekö sitä alan noviisi vai konkari.
Toiseksi kokeneen ihmisen voi joskus olla haasteellista todistaa, että hänellä on vaadittava uusien asioiden nopea omaksumiskyky, jos omasta tuoreesta oppimiskyvystään ja sen ylläpitämisestä ei ole esittää todisteita. Jokainen meistä voisi miettiä, mitä todisteita pystyy esittämään oman osaamisidentiteettinsä päivittämisestä.
– Miten sinä vahvistat omaa kilpailukykyäsi työmarkkinoilla?
